Nykymuotoisena on Berliinin fetissipääsiäistä vietetty 15 vuoden ajan. Nahka-alan mymälässä “Leathers am Helmholtzplatz” omistaja kertoo, että heille pääsiäinen on samaa kuin joulusesonki muille liikkeille.

Pääsiäistapahtuman pääjärjestäjä on berliiniläinen BLF-klubi (Berliner Leder und Fetisch, ECMC-klubi). Yhdistyksen hallituksesta Stefan Casper kertoo, että pääsylippuja eri tilaisuuksiin myydään noin 5000, mutta luultavasti kaupungissa on ainakin 10 000 nahka- ja fetsissimiestä. Schönebergissä on vilksettä.

Wittenbergplatzin lähellä on hotelli Axel. Se on kysytyin hotelli. Se on espanjalainen hotelliketju, joka on erikoistunut homovieraisiin. Johtaja Oliver Böhm sanoo, että muissa hotelleissa on samanlainen korkeasuhdanne Berliinin elokuvajuhlien aikaan. Jos joku vielä haluaisi jonkun viimeisistä vapaista huoneista, joutuisi maksamaan 180 euroa. Sviitit on varattu jo kauan sitten. Böhmellä ei ole mitään valittamista pääsiäisvieraista. Hän itse ei ole nahkatyyppiä, mutta vieraat ovat hyvin rentoa väkeä. Jotkut vieraista yöpyivät aikaisemmin Adlonissa, ja siellä he täysnahkoissaan taatusti vetivät katseita puoleensa, Axel-hotellissa ei niinkään. Axelissakin on käyttäytymissäännöt:  paljasta nahkaa ei ruokatiloissa.

Hotelli Axelin ravintolatiloissa on sunnuntaina 31.3.2013 jälleen kerran German Mister Leather -kilpailu. Siinä ei ratkaise pelkästään fyysinen ulkomuoto ja fetsissivarusteet. Tarvitaan myös spontaanisuutta ja huumorintajua. Ennen kuin saa ylleen voittajan nauhan, joutuu osoittamaan oman talenttisuutensa. Kilpailun henkilökohtaisessa esityksessä kaikki on sallittua: laulaminen, strippaaminen, puheen pitäminen. Saksan Mister on yhdyshenkilö kaikkien saksalaiskerhojen välillä. “Kaikkien mister-titteliä kantavien äiti”, sanoo Casper.

Stefan Caspersin mies, Frank, sai tittelin vuonna 2008. Silloin yksityiselämä muuttui kuin yhdellä iskulla. Oltiin paljon matkoilla, ja kasvot tunnetaan nyt ympäri maata. Ohjelmassa oli myös Chicagon „International Mister Leather“ -kilpailu, johon saksalaismisterillä on aina automaattinen pääsy.

Berliinin pääsiäisen yksi kohokohta on lauantain laivaristeily Spree-joella. Se on aina loppuunmyyty. Laivalla on toverillinen tunnelma, kun istutaan kahvin, leivoksen ja Berliinin maisemien ääressä. Päivisin ollaan hyvätapaisia, öisin on klubeilla kaikki muukin mahdollista. BLF-klubi järjestää itse 15 omaa tilaisuutta. Casper sanoo, että iltaisin hän kaatuu kuolemanväsyneenä vuoteeseen. Mutta kun näkee juhlavieraiden iloisia kasvoja, voi vain todeta, että ponnistelut ovat kannattaneet.

Eilen lauantaina iltapäivällä oli Café PositHIVin järjestämä kävelykierros Berliinin keskustassa. Päämääränä oli Brandenburgin portti, jossa klo 15 mister-kandidaatit olivat julkisesti valokuvattavina.

Tänään sunnuntaina on Café Beriossa perinteinen nahkabrunssi. Tänään on myös kaupunkikierros kaksikerroksisella bussilla klo 14. Virallinen päättäjäistilaisuus on sunnuntaina Goyassa. Siellä ollaan vanhan teatterin kulisseissa, Nollendorfplatzin vierellä. On musiikkia ja go-go-poikia.

 

 

Historiallista taustaa

Nahkakulttuuri sai alkunsa Amerikasta yli 40 vuotta sitten. Haluttiin identifioitua maksuliinisiin motoristeihin. Idea alkoi levitä, kun tuli erikoiskauppoja ja nahkavarusteita, ja nopeassa tahdissa myös nahkaklubeja ja -baareja.

Taiteeseen nahkamiehiä tuli 1950-luvulla, kun Tom of Finlandin  piirroksia alettiin julkaista alan lehdissä. 1970-luvulla Robert Mappelthorpen valokuvissa oli samoja teemoja. 1980-luvulla William Friedkinsin elokuva “Cruising“ levisi jo laajemmallekin yleisölle. Vuonna 2013 Berliinin elokuvajuhlilla esitettiin James Francon uusi filmi “Interior. Leather Bar“. Se oli saanut vaikutteita Cruising-elokuvasta.

(tietolähteenä Berliner Zeitungin artikkeli 30.3.2013)